Lauantaina pohdin minkälaisella taktiikalla lähden liikkeelle. Pähkäilin vähän miten ajoitan kolmen energiapatukan syönnin, pysähdynkö 66km kohdalla Pornaisissa, pärjäänkö yhdellä vai kahdella pullolla ja miten jaan vauhdin.
Taktisesti ajattelin, että reilun tunnin kohdalla (n.35-40km) syön ensimmäisen patukan. Toisen ajattelin syödä vajaan parin tunnin (60-65km) ja kolmannen sitten 2,5h ajon jälkeen (n. 85km). Vauhdinjakossa päätin, että roikun 34km/h porukan mukana ainakin 50km asti. Olin kovasti yhden juomapullon kannalla ja ajattelin, että tankkaan pullon joko Sipoossa tai Pornaisissa.
Elin lauantain säästellen keräten energiaa sunnuntaille. En tehnyt mitään urheilullista ja koitin ottaa rennosti. Kuitenkin, illalla alkoi pieni jännitys, sillä nukuin yön tosi huonosti. Sydän hakkasi, hiki virtas eikä unta pahemmin tullut.
Aamulla jouduin heräämään normaalia aikaisemmin, jotta ehdin laittaa pyörän takarenkaan kuntoon. Ongelmana oli sitten liian pieni sisäkumi, 18-25 x700C ei oikein toiminut 28x700C ulkokumin kanssa. Asensin sisäkumiksi sitten 28-36x700c kumin, ja homma toimi.
Kisapaikalla alkoi jännittämään enemmän ja koitin pysyä rauhallisena ja välttää turhaa hötkyilyä. Lopulta lähdön aika koittin klo 11. Ensimmäiset 5km oli saattoajoa. Sen jälkeen kärki lähti ja meidänkin ryhmä paineli 40-50km/h. Lopulta meni alkoi rauhoittumaan. 10km kohdalla jaloissa alkoi tuntua jo pientä happoa, joka hirvitti. Kaveri meinas, että isketään ryhmän kärkeen, mutta sanoin, että en pysty. Hän lähti kärkeen, minä jäin omaan paikkaan.
Sipooseen tullessa nopeusryhmät olivat hahmottuneet aika hyvin ja löysin itselleni hyvän paikan yhden naisen perästä. Muutin tässä vaiheessa taktiikkaani, aloitin ensimmäisen patukan syönnin 20km:n kohdalla, oisko ajettu 40min. Patukan syönti oli vähän vaikeeta, se oli kuivaa, purkkamaista ja kova vauhti sekä mäkiset maastot eivät paljoa helpottaneet syöntiä. Sain ensimmäisen patukan syötyä 30km:n kohdalla loppuun.
Seuraavan patukan syönnin aloitin muistaakseni 40km kohdalla, eli noin 1h 34 min kohdalla. Sen söin hieman nopeammin. Maaston jatkuva mäkisyys oli pieni haaste, koska ylämäessä ei voinut hidastaa ja jäädä edellämenevästä, sillä alamäkeen ero kasvaa nopeasti. Mäet oli pakko iskeä. Tosin, oli monia mäkiä, joihin kärki ei iskenyt, silloin normaalisti vauhtia pitäen edellämenevän sai kiinni.
Alettiin saapumaan Pornaisiin. Olin hyvin porukassa mukana, mutta kylän kohdalla olevassa ylämäessä tapahtui jotain. Nukahin ajatuksissani hetkeksi, ryhmä vetäs väliä 30m ja jäin kokoajan porukasta. Sekunnin tuhannesosassa tein päätöksen, että kurvaan pitstopille. Join mehua, vettä ja vähän suolakurkkua. Kaverini sai minut kiinni juottopisteellä. Hän oli kaatunut edeltäni 30km aiemmin ja jäi köröttelemään taakseni. Lähdimme liikkeelle ja ideana oli ajaa yhdessä, mutta olin hyvissä voimissa ja kolmen tunnin alitus oli mahdollista, joten jätin kaverin. 70km:n kohdalla aloin syömään kolmatta patukkaa.
Sain edeltäni pariskunnan kiinni. He asettuivat peesiini ja 5 km myöhemmin saavutimme vielä yhden miehen, joka ajoi ennen Pornaista samassa ryhmässä kanssani. Vedin letkaa 80km asti, jolloin aloimme pyörittää vuorovetoa. Ajoimme näin 90km asti, kunnes tie kastui ja vauhti alkoi hidastumaan. Tunsin olevani edelleenkin voimissani, vaikka sykkeet oli tapissa. En tykkää peesata ketään vesisateessa tai märällä tiellä, joten katsoin mäen olevan hyvä iskunpaikka ja jätin porukan taakseni. Porukka jäikin aika nopeasti taakseni.
Ajelin kuin reikäpää viimeisen reilun kympin ja vedet join loppuun 97km kohdalla. Mittari näytti 100km ajassa 2:58:05. Matka kuitenkin jatkui ja jatkui, joten mittari näköjään valehtee jonkin verran. Lopulta näin maalialueen reilu 500m ennen maalia ja aloitin loppukirin. Maalissa mittarini näytti 104km ja aikaa 3:05:31. Virallisesti matkaa taisi olla 101km, aikani 3:05:21 ja sijoitus 163. Kaloreita kului sykemittarin mukaan 3750 ja keskisyke 171! Keskinopeus mittarissani taisi olla 33,74km/h ja virallisesti 32 jotain.
Kisasta jäi hyvät fiilikset. Vasemman jalan varpaat alkoivat puutumaan 50km jälkeen, hengitys muuttui aina vain vaikeammaksi 90km jälkeen. Ja nyt seuraavana päivänä pohkeet ovat totaalisen lukossa.
Jostain syystä Sport-tracker ei anna lisätä tähän iframea, joten linkki trakkeriin tässä.
 |
| Kuva: suberpolkijat.kuvat.fi |
 |
| (C) Tomi Ruokola |
