sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Tilannekatsaus: liikuntaa paljon

Tämmöiseltä näyttää tammikuun 2. viikko:
ma: pientä kuntopiiriä
ti: luistelua 0,5h
ke: aamulla pyöräilyä 1,5h/26km ja illalla hiihtoa 1,5h
to: säbää 1h
pe: uintia 0,5h/1km
la: lepo
su: pyöräilyä 1h20min/16km

Maanatai oli pitkä koulupäivä joten en jaksanut enää lähtä illalla liikenteeseen. Lisäsi piti ohjelmoinnin etätehtävä viimeistellä, kirjoittaa dokumentti ja palauttaa se. Hienosäätöäkin piti tehdä. Joten ajattelin että huomenna...

Tiistaina juolahti mieleen että voisin käydä vähän luistelemassa. Ajelin keskustaan Kisapuistoon ja iskin luistimet jalkaan. Olivat kyllä tosi tylsät, jopa niin tylsät että eivät olisi edes kuumana uponneet sulaan voihin. Luistelin kumminkin hetken ja katselin kun ilmeisesti saksalaiset vaihto-oppilaat luistelivat. Hieman huteraa menoa mut vähän ne kompuroivat mitä minä, kerran taisin mennä nurin. Lauantaina kävin terotuttaa luistimet tuossa fillarihuollossa ja palaute teristä oli tätä luokkaa: "Misä helvetissä nämä on terotettu?". Eivät onneksi ottaneet lisähintaa niin huonokuntoisista teristä.

Keskiviikkona iski kipinä ja piti lähtä aamulla ajamaan. Kyllä pitkä ajotauko tuntui paikoissa. Ensiksi vehkeistä katosi tunto puolen tunnin jälkeen. Piti pikkupätkä kävellä ja miettiä jotain kivaa jotta vähän veri kiertäisi. Sitten jatkoin ajamista ja tunnin kohdalla alkoi jalkoja, tai oikeestaan varpaita, paleltaa. Ikävä homma. Yhdessä risteyksessä oli kaivuutyömaa. Ajelin siihen ja katselin että mistäs mä nyt kierrän tämän. No konekuski huomasi minut ja sormin kysy: oikealle vai vasemmalle. No mä osoitin oikealle, mies nosti tassut ylös ja siirsi konetta. Kyllä hetki hymyilytti tämän jälkeen. Samoten huomasin lenkillä että tuo suora tanko on liian suora mulle kun tulee ranteet kipeiksi ja kun paino on tottumuksesta peukalolla niin tulee kämmenkin kipeäksi.

Illalla kävin hiihtämässä pitkästä aikaa. Kävinköhän kertaakaan viime talvena? En kyllä muista. Ja toissa talvenakaan en käynyt. Kyllä varmasti oli hiihtoseuran porukoilla naurussa pitelemistä kun yritin luistella menemään. Muutamat jyrkät ylämäet veivät uskon kyvyistäni kun en tahtonut jaksaa kaikkia nousta. Yksi mäki piti kävellä. Hetken hiihdettyäni tulin risteykseen ja mietin että minne päin menisin. Sopivasti joku nainen tuli siihen niin jäin peesaamaan häntä. Ohitin hänet kohtapuolin kun vauhti oli niin hidas ja kohta olinkin jo Tapanilan hiihtomajalla. Heitin sielä pienen lisälenkin ja päästelin takaisin Stadionille. Kyllä se hiihto tuntui näin jälkeenpäin ajateltuna hyvältä, eikä sillä reissulla tullut edes kylmä. Pitäis varmaan alkaa kehittelemään hiihtomonoista uudet ajokengät...

Torstain säbä koulun vuoro. Oli taas mukava pelata isolla kentällä kun sai juostakkin eikä ollut heti seinät vastassa. Taisin 3 maalia tehdä. Ja toisessa päässä oli ihan oikea maalivahti joten vaihdoimme puolen tunnin pelin jälkeen joukkuiden päätyjä.

Uinti tuntui aika rajulta. Olin herännyt aamulla melko myöhään joten en syönyt aamupalaa ennen kouluun menoa. Kouluun menin ruokailuun ja siitä sitten tunneille. Ei ollut oikeen ruokaillesa nälkä. Eikä koulun jälkeenkään. Mutta uimisessa huomasin että energiat oli jäänyt Eloveena-laatikkoon. Meinasin jo 500m jälkeen heittää ankkurin mutta en sentään. Päätin että mennään pätkä kerrallaan ja katsotaan. Hyvin se 1km kumminkin meni. Lopussa sitten porealtailua ja kunnon saunomiset. Saunomiset vaan epäonnistui kun oli hirveä jano ja nälkä. Kämpille päästyäni oisin voinut tyhjentää koko jääkaapin mutta joku oli kerennyt ennen mua. Joten piti odottaa lauantain kauppareissua.

Sitten sunnuntai. Ensiksi: oli kiva ajella jäällä. Toiseksi: oli todella kiva ajaa väsyneenä kapeita polkuja Mustankallion hautausmaan tykönä. Jäällä ei päässyt ihan joka paikkaan koska oli lunta aika paljon ja hieman tuoreemmat kelkanjäljet niin pehmeitä. Onneksi oli yksi jäätynyt jälki jota pitkin pystyi ajamaan. Poluillakin oli kivaa. Jännä kun jotenkin väsyneenä siihen ajamiseen keskittyi enemmän ja pysty ajamaan kovempaan. Yhdessä kohtaa kumminkin ajoin polun viereen ja kivasti meno tökkäsi hankeen. Kaikki tämä vain sen takia kun viereisellä hiihtoladulla hiihti oman ikänen tyttö! Kaikkea se tuleva kevät teettää. Päätin aja vielä keskustan lähettyviltä ihan mielenkiinnon vuoksi. Rautatienkadulla ahdistelin mersukuskia. Hän yritti kiihdyttää mäkeen kun ajelin perässä mutta nastat löi tyhjää. Itse kiihdyttelin tyytyväisenä perässä. Kyllä fillarilla pärjää näköjään hyvin autojen seassa.

Niin näistä vasta tehdyistä lupauksista tai päätöksistä vielä muutama sana. Ajokilometrit jäivät vähäksi tavoitellusta 50 kilometristä, ajoin sen 42,6 km. Pitänee nostaa eturenkaan paineta.

Tuossa olen vähän miettinyt että jos ostaisi trainerin. Jonku halpisvehkeen saisi vajaalla 100€:lla. Onhan se tieten kallis mutta pääsisipä Meridallakin ajamaan.
Lopuksi gps-jälki:

Näytä 170110 suuremmalla kartalla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti