tiistai 15. heinäkuuta 2014

Royal-pyöräily 50km

33. Royal-pyöräily ajettiin Lahdessa 13.7.2014. Osallistuin ensimmäistä kertaa tapahtumaan ja matkaksi valikoitui lyhyt matka, koska reitit ennalta tuntien kroppani ei kestäisi vetää 130km ja viikon päästä Vueltassa 102km. Lisäksi helle olisi tehnyt tepposet pitkällä reitillä. Aurinkorasvakin jäi kotiin...

Päämatka lähti liikkeelle klo 10 ja mukana taisi olla 11 osallistujaa meidän seurasta. Juha ajoi hienosti kolmanneksi häviten hopean n. 15 sentillä ja kullankin vain pyörän mitalla.
Päämatkan maaliintulo, Juha vasemmalla, voittaja Veli-Pekka keskellä ja oikealla hopeamies Viljar. Kuva:Jani Rajaniemi, (C) RCT ry

Lyhyt matka, joka oli samalla naisten päämatka Trio-kuntoajosarjassa, lähti liikkeelle klo 10:30. Asetuin Hallikaisen Jannen ja 4 seuramme naisajajan kanssa toiseen riviin. Edestä lähtivät liikkeell henkilöt, jotka olivatkin edellä maaliin asti.

Lähtö oli siisti ja saattoajo Jalkarannan S-marketin mäkeen asti meni hyvin. Saattoajossa paikkani vakiintui kolmanteen, välissä neljänteen riviin. Michaela meni edelläni ja Janne oli välillä rinnalla, välillä edellä. Saattoauton polkaistua kaasua kuusi henkilöä irtosivat, mukana Michaela ja Janne. Koin vauhdin tässä kohtaa sopivaksi ja odottelin takaa tulevia, yli-innokkaita ajajia.

Yksi henkilö ajoikin minut mäessä kiinni ja ohitti, joten jäin peesaamaan häntä. Takaa tuli lisää niin, että meillä oli viiden hengen ryhmä kasassa. Tässä oli muistaakseni kolme miestä ja kaksi naista. Messilän mäki ajettiin alas 59,7km/h. Mäen jälkeen pellolla näimme edessämenevän irtiottoryhmän. Irtiottoryhmässäkin tapahtui, sillä Hollolan Kirkonkylän kohdilla Michaela ja Janne alkoivat tippua kyydistä.

Ennen Hatsinan mäkeä näytti siltä, että edessä Michaelalla ja Jannella on ongelmia. Mäessä saavutimme heitä ja hiljalleen ajoimme heitä kiinni. Hatsinan mäki otti vähän voimille ja mäen päällä alkoikin kyljyksiini tuntua rajun hengityksen aiheuttamat kivut. Hatsinan mäen jälkeen aloimme myös saavuttamaan Jannea, joka oli tipahtanut Michaelan kyydistä. Poimimme Jannen kyytiin ja minun vetovuorolla otimme Michaelan kiinni Manskiventiellä. Nyt joukkomme oli 6 henkeä, sillä jossain kohtaa ennen Michaelan poimimista yksi nainen oli tipahtanut kyydistä.

Tässä meillä olikin hyvä ryhmä, 3 ACT:läistä joista Michaelalle voidaan ajaa voitto. Ajoimme nättiä vuorovetoa. Isomyllyntie oli tämän reitin huonokuntoisin tie, mutta silti hyväkuntoinen verrattuna Kevätpolkaisun teihin. Isomyllyntie tuntui olevan ihan yhtä ylämäkeä Hatsinantien risteykseen asti. Hatsinanmäki ajettiinkin alas 63 nopeudella. Messilään asti ajettiinkin tasaista 30-35 vauhtia vuorovedoin. Sivuvastanen tien puolelta teki ajamisesta vähän raskaampaa kun tuulen suojaan ei päässyt toisen ajajan viereen.

Messilän mäen juurella vastaan tuli kärjen vauhdista tipahtanut henkilö. Hän liittyi meidän kyytiin ja Messilän mäki noustiin ylös mittarin näyttäessä 19-20km/h. Mäessä oli kyydistämme Janne. Mäen päällä pelkäsin irtiottoa porukan uusimmalta jäseneltä, mutta niin ei käynyt. Toiseksi iskun paikaksi veikkasin kohtaa, jossa Jalkarannantie muuttuu alamäeksi ja laskeutuu S-marketin tykö. Michaela veti Messilän mäen jälkeen ja ennen alamäkiosuutta kärkeen meni uusin jäsen. Jalkarantaan laskeuduttiin eikä irtiottoa tapahtunut.

Jalkarannasta Lahteen päin mäkiosuudella olin taas vetohommissa ja himmailin siinä. Ajattelin, että ei kukaan vielä lähde ja mäessä kun edessä oli vielä lisää mäkiä ja tuskimpa kukaan nyt mäessä ohittelee. Ei niin, vedin mäet ylös vetomiehenä. Sitten väistin ja annoin Michaelan ja uuden jäsenen ajaa jotta vähän saisin levähtää. Jalkarannantien ja Rullakadun liikenneympyrästä lähtiessä näytti, että uusi jäsen lähtisi irti. Hän vähän nyki ja nyki Michaelan peesissä. Hän lähti ohittamaan Michaelaa ja minä hänen siivellä. Kelasin hyvät vauhdit ja ajattelin, että nyt on pakko nykästä, n. kilometri maaliin. Nykäisin Ravintola Lokin mäessä.

Käännyin kärjessä Svinhufvudinkadulle, vilkaisin taakseni ja näin uuden jäsenen roikkuvan sitkeästi perässä ja Michaelan jääneen pikkusen. Harmitti kun epäonnistuin nykäisyssä. Ajelimme minun vetämäni kahdestaan 35 Svinhua pitkin. Aukaisin hanoja pikkusen lisää juuri ennen liikenneympyrää, mutta takanatullut sai hyvät vauhdit ympyrästä eikä kirini enää irronnut. Maaliin tulimme peräkkäin ja hävisin n. pari metriä ja ajassa sekunnin ollen viides.

Iloitsemisen aihe oli Michaelan voitto yhden sekunnin marginaalilla ja se hyvä tunne, kun tietää vetäneensä ja tehneen työtä hänenkin eteen. Tätä tämä joukkuelaji on.

Yhden havainnonkin ehdin tekemään kun ajoimme Hollolan Kirkonkylältä takaisinpäin: ajamiseen täytyy keskittyä. Sä et vain voi alkaa päässä pyörittelee jotain biisiä, siinäkin keskittyminen herpaantuun sen verran, että kohta huomaat olevasi 3m jäljessä ja poissa peesistä.

Tulokset 50km tästä linkistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti