Yleisurheilukentällä

Pitää varsin kokeilla tätä bloggaamista puhelimella. Melko jännältä touhulta tää vaikuttaa, kun koko lause ei mahdu näytölle kerralla. Eli pahoitteluni, jos tekstissä on erikoisia sanoja väärässä paikassa. Helsingin EM-kisojen ja tulevan intin kunniaksi piti eilen käydä vierailee yleisurheilukentällä. Helsinkiin asti ei menty, vaan tyydyttiin Radiomäen kenttään. Tyttöystävän kans kokeiltiin vähän pituutta ja tassua paikaltaan. Kentällä käynnillä oli syykin, nimittäin piti kokeilla miten coopper kulkee. Edellinen viikko on ollut urheilemisen ja pyöräilyn kannalta hiljainen joten ennakkoon tiesin, että tiukkaa tulee tekemään. Tassun hyppiminen ennen cooperia ei ole hyvä idea, painetaan se mieleen. Ennätykseni cooperissa on 16 vuotiaana juostu 3220m. Ihan tähän en pääse nykyään, sen tiedän. Painoa on nuista päivistä tullut ainakin 6 kg lisää, eikä se kaikki ole lihasta. Etukäteen asetin tavoitteeksi seitsemän kierrostena eli 2800m. Se olisi tälle kunnolle ja massalle ihan hyvä tavoite. Pari ensimmäistä kierrosta meni ihan hyvin. Sitten alkoi selkä lyömään lukkoon ja etureidet alkoivat kiristää. Kahdeksan viimeistä minuuttia oli tuskaista juoksemista. Lopuksi yllättäen aika loppui kesken ja saldoa kertyi 2650m. Pieni pettymys se oli, mutta oli ihan tiedettävissä, ettei tässä olla nuoruuden iskussa. Suurimpana negatiivisena yllätyksenä tuli tuo selän reagointi ja positiivisena nilkan reagtio. Nimittäin tuo huonompi nilkka ei reagoinut mitenkään. Se ei tullut kipeäksi. Tästä testistä tiedän, miten täytyy jäljellä oleva aika käyttää. Pitää vetää pyörällä kunnon happoreenejä, joissa vedetään henki oikein ahtaalle. Aikaa ei vain ole paljoa, mutta tarpeeksi jotta coopperin tulos paranisi.

Suunto Cadence POD

"Kun kerran kohdalle sattuu, täytyy poimia talteen." Näin ajattelin, kun vierailin eilen Launeen Sportiassa. Olin viikonloppuna saanut päähäni, että olisi kiva tietää kadenssit ajaessa. Surffailin pitkin nettiä ja etsiskelin eri vaihtoehtoja, kuten Sigman 1609-mittaria ja otsikossa mainittua podia. Sigmalaisen totesin turhan kalliiksi ja turhaksi ostokseksi, kun nykyinen Sigma 906 toimii hyvin. Niinpä kallistuin Suunnon Cadence Podiin, joka toimii Suunto T4C-mittarin kanssa. Katselin hintoja netistä ja pod oli aika kallis, 45 eurosta ylöspäin. Kävin Prismasta ostamassa ruokaa ja katselin, että siellä hinta oli 49,90€. Laitoin podin jo koriin, kunnes mietin, että tulisikohan kohta taas asiakasomistajapäivät, jolloin saisi -15%. Hintaa jäisi silloin rapiat 37€. Ripustin podin takaisin koukkuun roikkumaan ja siirsin ostotapahtumaa tulevaisuuteen. Prisman jälkeen suunnistin Sportiaan, koska siellä oli kesäalennukset. Suurena alennusfriikkinä menin tottakai tutkimaan koko myymälän. Alelaatikossa oli jotain turhaa tavaraa, enkä katsonut sitä tarkasti. Sitten kiersin sykemittaritelineet läpi ja vielä fillaritavarat kunnes päädyin uudestaan saman alelaarin tykö. Toisesta kulmasta katsottuna huomasin podin laarissa, hinta 20€ ja voitontanssit päälle! Katselin vielä vaatteitakin, mutta totesin, että en juuri nyt enkä lähitulevaisuudessa (1v eteenpäin) tarvitse, joten jätin vaatteet hengareihin ja käppäilin kassalle. Kotona asentelin podin paikalleen. Ensin täytyi parittaa mittari ja pod. Pienen kuuklailun jälkeen löysin ohjeet kun en enään muistanut miten tämä tehtiin. Homma alkoi toimimaan heti laakista, joten ei muutakuin pod nippareilla kiinni runkoon. Paikka oli hieman ahdas, koska pulloteline ja pumpun teline olivat hieman vaikeuttamassa töitä. Lopulta pod asettui hyvin pumpun taakse suojaan ja magneetti tarrasi hyvin kiinni polkimen akseliin. Kokeilin mitä mittari näyttää kadenssiksi paikallaan taaksepäin pyöriessä ja se toimi! Sitten vain ulos. Kovan tuulen vuoksi kävin vain 18km testilenkin. Seurasin kadenssia ja omia tuntemuksia. Huomasin, että tässä alkukeväästä on tullut ajettua aika monta lenkkiä melko diiselimäisesti 70-85 kadenssilla. Täytynee alkaa nostaa kierroksia jotta vähä pysyis jalat liikkeessä. Otin pienen vedon jossa sain kadenssin nousemaan 130 kierrokseen minuutissa. Kaikinpuolin tämä cadence pod on hyvä lisävaruste ja tuohon hintaan kannatti ostaa :) Ja pyörällä napsahti 7000 km rikki, mittarilukema on tarkalleen 7016km.

Fillaritapahtuma Narikkatorilla

Talvella ei tullut käytyä Goexpo-messuilla Helsingissä, joten vahinko piti ottaa takaisin kesällä. Helsingissä Narikkatorilla järjestettiin 12.6.2012 fillaritapahtuma, jossa juhlistettiin Baanan ja Fiilari-näyttelyn avaamista sekä fillaristit ajoivat Kriittisen retken ympäri kaupungin katuja.

Tapahtuman yhteydessä muutama putiikki pystytti telttansa torille ja toivat näyteille erilaisia pyöriä. Koeajoin muutaman pyörän, joita olen monesti halunnut mutta ei ole ollut mahdollisuutta. Tunnelma torilla oli iloinen, melkein juhlava ja sää suosi. Paikalla oli lukemattomasti pyöriä, paljon itse rakennettuja ja osallistujia oli kivasti, joidenkin arvioiden mukaan kriittiselle pyöräretkelle osallistui 370 polkijaa.

Koeajamisen aloitin todella erikoisesta, brittiläisestä taidonnäytteestä, Moulton TSR 30 Campagnolon osilla. Moulton tuntui mielettömän kivalta ajaa. Se oli ketterä, pehmeä jousituksensa takia ja runko tuntui aika jämptiltä putkien paksuuteen nähden. Painoa pyörällä oli varmaan alle kymmenen kiloa, ainakin siltä tuntui tällä hauisvaa'alla. edit: edellinen linkki kertoi painoksi 11,4kg. (Tää vaaka heittää, irtokarkkeja ostaessa 400g tuntuu 200g:lta ;) )

Seuraavaksi halusin testata vähä isompaa pyörää, joten valkkasin samasta kopista tavarafillarin. Tarjolla oli monenlaista tavaran kuljetuksesta lasten kuljettamiseen. Valitsin Christiania Light -pyörän. Kyseinen pyörä taisi olla 7-vaihteisella takanavalla ja levareilla etunavassa. Ajaminen oli hieman raskaampaa koska pyörä oli huomattavasti tavallista pyörää painavempi. Suoraan ajaminen tuntui ihan normaalilta, mutta kaarteisa ylimääräinen pyörä tuntui. Kaartaessa tuntui, että pyörä heittää mut pois kyydistään. Koitin korjata kallistamalla sisäkaarteeseen, mutta ei tuntunut auttavan. Pysähdyttyäni kääntelin pyörää paikallaa ja huomasin, että kyllä se runko ihan normaalisti kaarti sisäkaarteeseen päin, mutta melko vähän.

Halusin palata nopeisiin pyöriin, joten kävin hakemassa sähköavusteisen fillarin koeajoon. Pyörä oli Kalkhoff Impulse 8C HS 8-G Nexus 15Ah Diamant. Myyjä kehui pyörässä olevan markkinoiden tehokkaimpia akkuja ja tehokkaimpia laillisia moottoreita. Hyppäsin ja lähdin polkemaan. Laitoin heti Power-asetukselle, jotta saisin tuntea, mitä se avustus parhaimmillaan on. Pienillä vaihteilla tasamaalla avustuksesta ei ollut mitään tietoa, joten piti kokeilla muita vaihteita. 5 vaihteella tasamaalla avustus alkoi jo tuntumaan. Ei tarvinnut kuin pari polkaisua ja moottori nykäs vauhtia lisää. Moottorin käynnistyksen huomasi sivustakatsojat, sen verran isoa oli mun vartalon liike taaksepäin. Eli pyörä tavallaan lähti vähän alta :D 

Lopuksi, tottakai piti kokeilla Pelagon fillaria. Kävin hakemassa Pelago Stavanger 365:n kaupunkiversiona. Aiemmin olen testannut sitä käyräsarvisena krossariversiona ja nyt piti kokeille miltä se tuntuu toisenlaisena versiona. Yllätyin miten pysty ajoasento saadaan pyörään, jossa on eri tangolla sporttinen asento. Pyörän selässä pystyin kuvitttelemaan itseni ajelemassa Amsterdamin katuja puku päällä ja läppäri köytettynä etutarakkaan. Meno oli mukavan rauhallista, kevyttä, pehmeää ja nautittavaa.

Koeajojeni jälkeen kiertelimme kaupungilla ja palasimme tapahtumapaikalle katsomaan suurta joukkoa pyöräilijöitä, jotka odottivat lähtöä kriittiselle pyöräretkelle. 

Erikoisia fillareita edustivat seuraavat, kuvia klikkaamalla näet isompina:

Paikalla olis myös tandemeja, nojapyöriä, peräkärryjä, riksapyöriä jne jne. Katso lisää kuvia osoitteessa: http://picasaweb.google.com/102966089141547561400/FillaritapahtumaNarikkatorilla
Tapahtumasta tietoa: www.fiilari.fi , kaupunkifillari