Mopot pois KVL:ltä!

Synnyinkaupunki Raahe osaa yllättää positiivisesti ja lämpimästi näin keskellä talvea.

Kypärä ja jää

Ensin havainto eiliseltä, joka on jäänyt kertomatta. 27. tammikuuta kirjoitin kuinka tuossa on hirveä lumikasa haittaamassa liikennettä. Läjä on kasvatun sen jälkeen, kunnes eilen oli pyöräkuormaaja käynyt nuolemassa pois sen. Hyvältä näyttää nyt, mutta olisivat voineet jatkaa Hennalankadun vartta esim. 20m kun siinä on todella kapea klv.

Kauppareissulla tänään yllätyin miten on aura pomppinut. Syksyllä valmistunut uusi alikulkutunnelin silta on reilun metrin levyinen ja siinä on semmosia 15 cm koloja lumessa. Saa vähän vartalo joustaa ja vauhti olla hiljanen jottei särje joka paikkaa.

Särkemisestä päästään aasinsiltaa pitkin tilanteeseen, jossa viikatemies ei onneksi kerennyt kurkata nurkan taakse. Ajelin fillarilla kaupan parkkipaikalla. Parkkipaikan reunalla menee tie josta ihmiset ajavat kaupasta toiseen. Siinä on yhdessä kohdassa iso mainospylväs jonka juurella tie on kalteva. Kun missään ei ollut liukasta, ajattelin että tuskimpa siinäkään. Katoin taakse ja sieltä tuli auto joten en voinut alkaa soheltamaan siinä. Kun mitään ei enään ollut tehtävissä, huomasin miten liukasta siinä on enkä kerennyt edes silmiä sulkea tai mitään huutaa kun takapyörä lähti alta, polvi kolahti jäiseen lumeen, pyörä lensi 5m päähän ja löin pääni kenttään. Kypärän ansiosta isku ei tuntunut päässä, vaan polvessa. Takana tuli Skoda-kuski, joka onneksi ajo hiljakseen ja piti turvaväliä. Kiitos hänelle. Nousin ylös, otin pyöräni ja mies pysähtyi kysymään kävikö mitenkään. Sanoin että kaikki on kunnossa johon mies vastasi että oli tosi hurjan näkönen kaatuminen.

Leveämpi väylä

Eilen kirjoitin kuinka pojat tukkivat suksillaan kapean sillan. Ja samasta sillasta olen avautunu monta kertaa aiemminkin, ainakin siltä tuntuu. Tai sitten olen vain kuvitellut avautuvani. Anyway, tänää osui tielleni vihreä, n. 6 tonnia painava, silmää iskevä enkeli. Elikkäs tarkoitan tuolla vihreää John Deere -traktoria jossa vilkku majakka. Se ajoi hitaasti edelläni lanaten lunta mukanaan. Kun ohitin traktorin, ihmettelin mihin se kaikki lumi on lingottu sillä etulingolla. Huomasin tiessä kuorma-auton jäljet ja tästä päättelin että se linkosi lumen suoraan kuormuriin joka kiikutti sen pois. Mahtavaa!! Viikonloppuna mulla on näillä näkymin aikaa, joten taidan käydä hiihtämässä, tai ehkä jopa vähä polkemassa Nopsalla pitkin kyliä. Ensin siihen täytyy vaihtaa takakumiin sisuri.

Mua kiinnostaisi uusi pyörä jokapäiväseen ajoon. Runkoa olen katsellut ja saksassa olisi mielenkiintoinen Radon. BMC olis leuhka jo pelkästään automaailmaan viittaavalla nimellään, mutta myös ulkonäöllään. Mallistosta löysin mielenkiintoisen pyörän mutta en pelkkää runkoa. Pyörä oli BMC alpenchallenge 02 muistaakseni.

Kapeat ja leveät väylät

Keskiviikko, viikon ensimmäinen perjantai, on liikenteessä erikoinen päivä. Ainakin tällä viikolla, viime viikolla se taisi olla ihan hyvä. Tänää koulusta tullessa jollakin ylä-asteen pojalla oli ongelmia kantaa suksia. Se pyöritti niitä ja haki kokoajan hyvää asentoa miten kantaa niitä. Onneksi en ihan sattunut kohdalle kun se päätti yhtäkkiä pidellä niitä poikittain tiellä. Tästä 150m eteenpäin, lumen takia kapealla sillalla, käveli kaksi poikaa ilmeisesti samasta koulusta.  Heilläkin oli sukset, kavereiden välissä vajaa metri ilmaa. Hyvin siitä olisi voinut pyyhkästä ohi, mutta poikien suksien kuljetustekniikka ei sitä sallinu. Pojat olivat laittaneet sukset poikittain repun olkaimien väliin niin, että sukset olivat seinää vasten. Mielessäni kirosin ihmisen tyhmyyttä jä välinpitämättömyyttä ja ilmeisesti happamat ajatukset toivat suusta ulos happamaan sävyyn: "PääseeKÖ TÄstÄ!?!". Pojat sitten kääntyivät paikallaan 90 astetta nii hyvin mahtu.

Siinä 17 hujakoilla köytin lenkkarit jalkaan ja lähin juoksulenkille taas pitkästä aikaa. Vähän kurkkukivun takia on liikkumen jääny vähemmälle. Kumminkin tämän päivänänen lämmin ilma ajo päästä pois sairastumisen riskin ja lähdin lenkille. Juoksin semmoisen 300m kun piti jo ottaa ensimmäinen kuva.

Hennalankadun varsi oli aika onneton. Kuvan oton jälkeen meni noin pari minuuttia niin aura-auto suolasi ajoradan. Juostuani aikani päädyin Kärpäsenkadulle. Siellä oli ihan tiet ihan eri maailmasta.

Tien pinta oli ihan sielä, kova lumikerros oli varmaan korkeintaan sentin paksuinen. Sileä ja kova pinta oli helppo ja nopea juosta, ja sen näki myös sykemittarista. Sykkeet tippui kun jännittäminen väheni. Juoksin eteenpäin Okeroistentielle ja siellä oli helvetti irti. Ajoväylä jonkin verran leveämpi jotta siitä mahtui yksi auto menemään. KLV:t olivat 30cm leveät eikä niitä kukaan käyttänyt. Vastaan tuli kumminkin paikalliste pelastus, pyöräkuormaaja aurasi KLV:t n. 7 kertaiseksi leveydeltään. Ja jotta ei olisi liian hyvää, sileä teräinen kauha teki jumalattoman liukkaan pinnan. Jotenkin tuntuu että tänä vuonna työn jälki ja tieden kunto ei millään yllä viime talven tasoon. Viime vuonna sentään teki mieli pyöräillä ulkona, tänä vuonna ei ole paljoa tehnyt mieli. Katsotaan jospa sitä innostuis kun aurinko alkaa paistamaan enemmän.

Lopuksi laitan hyvän lainauksen kaverini Espoon Borzan blogista: "Kai sitä 8,8km 40minuuttiin raapaisee aamulenkkinäkin. Tosin juuri koskaanhan en bussipysäkille kävele, joten se pitäisi kaiketi myös huomioida... No, kuitenkin - päätin myös laskea retken hinnan. Jos lenkkarit maksavat 150euroa/pari ja ne kestävät noin 600km, niin jokainen kilometri maksaa siis 0,25e. Siitä tulee tällekin reissulle hintaa jo 2,2e! Bussilla reissu on siis paljon halvempi!" Hän mietti mennäkkö yliopistolle juosten vai bussilla ja laski kummin kannattaa.