Torstaina 19.11 loukkasin nilkkani sählyssä. Olin maalivahtina viime minuuteilla kun tuli uusi maalivahti ja astui jalkani päälle kun olin menossa polville. Siinä se meni. Kävely kämpille oli tuskallista, matkaa kun on reilu 1,5 km.
Pidin viikon lepoa ja torstaina 26. kävin kokeilee juoksemista. Päkiäjuoksu asfaltilla kävi kipeää. Hiekkatiellä pystyi juoksemaan niin kanta- kuin päkiätyylillä. Ja käännökset oikealle päin kävivät todella kipiää.
Perjantaina ajattelin käydä uimassa mutta olo oli hieman vetelä niin en sitten mennyt. Lauantaina heräsin aamulla ja olo oli normi huonounisen yön jälkeen. Iltapäivällä syödessä huomasin ettei ruoka oikein maistu. Tästä vajaa tunti, tunsin kuinka sydän hakkaa hirveesti, lihaksia pakotti ja olo oli vetelä. Tiesin jo tässä vaiheessa että kuumetta taitaa olla ja kun mittasin niin olihan sitä. Iltaa kohden kuume nousi ja nukkumaan mennessä sitä oli jo 38,6. Join yhden Panadolin ja yön nukuin huonosti koska pää oli hirveen kipeä.
Sunnuntaina heräsin ja tunsin ettei olo niin paha ookkaan. Kuume oli laskenut alle 37,5:n. Keskipäivällä otin buranan koska pää oli hirveän kipeä. Tunti tästä tunsin että pää oli normaali. Mittasin kuumeen eikä sitä ollut. Eikä ollut sitten koko loppupäivänä. Mutta koko viikon ollut kurkkukipu on vieläkin ja lisäksi tuli yskä. Katsotaan mitä tämä päivä tuo tullessaan.
Näillä näkymin tämä viikko menee ihan katellesa. Toivottavasti pääsis jo pian ajamaan ja juoksemaan.
maanantai 30. marraskuuta 2009
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Varusteita ja maastoajoa
Jaahas, pari viikkoa vierähtänyt edellisestä päivityksesä. Asialle on selityksiäkin, nimittäin kun nämä mun ajamiset rajoittuvat viikonloppuihin ja olin isäinpäiväviikonlopun kotona käymässä niin en ajamaan päässyt.
Aloitetaan nyt vaikka varusteista: tuossa 3.11 posti toi Verkkokauppa.comista tilaamani Ventus G730 -GPS-dataloggerin. Ihan kiva vehje tuo dataloggeri kun näkee jälkeenpäin missä on tullut seikkailtua. Hieman epäluotettava tuo on kun tuo mittaa nopeuteen jännän piikin melko alkupäähän matkaa. Ja korkeus merenpinnastakin vaihtelee paljon, vaikka juoksisin/ajaisin tasamaalla. Tuon epäluotettavuuden takia ehkä turha ostos, mutta mitä voit odottaa 34,40€ maksavalta laitteelta? Ja kaiken lisäksi sama ominaisuus on jo uusimmissa sykemittareissa, toivottavasti tarkempana.
Toinen ostos oli Haglöfsin Cobra -takki. Oli tarkoitus tilata saman valmistajan Massif-takki mutta epähuomiossa tilasin tuon. 12.11 oli pehmeä paketti tipahtanut postiluukusta. Takki on jotain Polartecin Power Shield-pintaista. Sen pitäisi pitää tuulta 98%:sesti. Tosin Massifissa olisi Windstopper-kalvo joka hengittää hyvin ja pitää tuulen 100%:sti. Hengittää tämä Cobra-takkikin, mutta kun selkä ja etuosa on samaa kangasta niin ei niin hyvin kuin Massif sen oletettavasti tekisi. Lisäki Massifissa olisi ollut kunnon vetoketjulliset tuuletusaukot kainalossa. Cobrassa vain taskut ovat verkkokangasta ja sen pitäis hengittää taskujen kautta.
Sitten tämänpäiväiseen lenkkiin. Tässä olisi karttana:
Näytä maastoajo 15.11.2009 suuremmalla kartalla
Eli jäljistä näkee että ajelin vähän missä sattuu kun lähdin uusille poluille. Jotakin ulkoilureittejä tuola oli paljon. Ja polkujakin kohtalaisesti. Niinkin pääsi käymään että kun ajelin pientä polkua pitkin ja olin tulossa ulkoilureitille, katsoin huuruisten lasien läpi että joku pikku oja tuossa. Tulin siihen ojaan aika hitaalla vauhdilla mutta painoa oli liikaa eturenkaan päällä. Se tökkäsi siihen ojaan ja hiljalleen pyörä lähti kippaamaan eteenpäin. Lopuksi olin siinä tasapainopisteessä josta joko mennään tangon yli tai tullaa renkaille alas. Tietenkin puusta tippui vettä pisara tai kaksi kypärään ja niin sitä mentiin tangon yli, taas. Mutta en pidä tätä kertaa pahana, kun koko homma tapahtui niin hitaasti että kerkesin nauttia ja miettiä kaikkea kivaa siinä. Kun menin ympäri niin naureskellen keräsin luuni talteen ja jatkoin ajamista.
Monta pitkää hetkeä myöhemmin ajelin pyörätietä pitkin ja huomasin että metsään menee polku. Lähdin seuraamaan sitä. Aikani ajelin ja tulin joen varteen ja siellä se polku oli ihan kiva ajettava. Mutta sitten se loppui kuin seinään, kaikki kengänjäljet loppuivat. Oli enää kissojen ja koirien jälkiä. Seurailin niitä ja tulin sähkölinjan alle. Seurasin vielä jälkiä ja ne menivät risukkoon. Kuljin varmaan 400m hirveän tiheää risukkoa pitkin seuraten niitä jälkiä jotka hukkasin loppujen lopuksi. Tulin pyörätielle ja sieltä hortoilin takaisin kämpille.
Aloitetaan nyt vaikka varusteista: tuossa 3.11 posti toi Verkkokauppa.comista tilaamani Ventus G730 -GPS-dataloggerin. Ihan kiva vehje tuo dataloggeri kun näkee jälkeenpäin missä on tullut seikkailtua. Hieman epäluotettava tuo on kun tuo mittaa nopeuteen jännän piikin melko alkupäähän matkaa. Ja korkeus merenpinnastakin vaihtelee paljon, vaikka juoksisin/ajaisin tasamaalla. Tuon epäluotettavuuden takia ehkä turha ostos, mutta mitä voit odottaa 34,40€ maksavalta laitteelta? Ja kaiken lisäksi sama ominaisuus on jo uusimmissa sykemittareissa, toivottavasti tarkempana.
Toinen ostos oli Haglöfsin Cobra -takki. Oli tarkoitus tilata saman valmistajan Massif-takki mutta epähuomiossa tilasin tuon. 12.11 oli pehmeä paketti tipahtanut postiluukusta. Takki on jotain Polartecin Power Shield-pintaista. Sen pitäisi pitää tuulta 98%:sesti. Tosin Massifissa olisi Windstopper-kalvo joka hengittää hyvin ja pitää tuulen 100%:sti. Hengittää tämä Cobra-takkikin, mutta kun selkä ja etuosa on samaa kangasta niin ei niin hyvin kuin Massif sen oletettavasti tekisi. Lisäki Massifissa olisi ollut kunnon vetoketjulliset tuuletusaukot kainalossa. Cobrassa vain taskut ovat verkkokangasta ja sen pitäis hengittää taskujen kautta.
Sitten tämänpäiväiseen lenkkiin. Tässä olisi karttana:
Näytä maastoajo 15.11.2009 suuremmalla kartalla
Eli jäljistä näkee että ajelin vähän missä sattuu kun lähdin uusille poluille. Jotakin ulkoilureittejä tuola oli paljon. Ja polkujakin kohtalaisesti. Niinkin pääsi käymään että kun ajelin pientä polkua pitkin ja olin tulossa ulkoilureitille, katsoin huuruisten lasien läpi että joku pikku oja tuossa. Tulin siihen ojaan aika hitaalla vauhdilla mutta painoa oli liikaa eturenkaan päällä. Se tökkäsi siihen ojaan ja hiljalleen pyörä lähti kippaamaan eteenpäin. Lopuksi olin siinä tasapainopisteessä josta joko mennään tangon yli tai tullaa renkaille alas. Tietenkin puusta tippui vettä pisara tai kaksi kypärään ja niin sitä mentiin tangon yli, taas. Mutta en pidä tätä kertaa pahana, kun koko homma tapahtui niin hitaasti että kerkesin nauttia ja miettiä kaikkea kivaa siinä. Kun menin ympäri niin naureskellen keräsin luuni talteen ja jatkoin ajamista.
Monta pitkää hetkeä myöhemmin ajelin pyörätietä pitkin ja huomasin että metsään menee polku. Lähdin seuraamaan sitä. Aikani ajelin ja tulin joen varteen ja siellä se polku oli ihan kiva ajettava. Mutta sitten se loppui kuin seinään, kaikki kengänjäljet loppuivat. Oli enää kissojen ja koirien jälkiä. Seurailin niitä ja tulin sähkölinjan alle. Seurasin vielä jälkiä ja ne menivät risukkoon. Kuljin varmaan 400m hirveän tiheää risukkoa pitkin seuraten niitä jälkiä jotka hukkasin loppujen lopuksi. Tulin pyörätielle ja sieltä hortoilin takaisin kämpille.
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Rantapolku
Aamulla herättyäni mittari näytti -8 astetta. Odottelin muutaman tunnin ja lähdin hieman ennen yhtä iltapäivällä ajamaan maastoon kun mittari näytti vain -3. Kuvittelin että sielä on kylmä mutta eipä ollutkaan.
Halusin käydä jotain uutta reittiä ajamassa, siksi kävin ajamassa jo keväällä suunnittelemani, mutta toteuttamattoman, rantapolun. Rantapolusta kuulin Vastatuuleen-blogista. En vain keväällä Merida-innostuksen takia kerennyt ajamaan tuota. Linkki lähtöpaikkaan.
Tästä asunnoltani tuli melkein 7km tuohon paikkaan josta metsään mennään. Itse menin sen verran metsään että valitsin tuolta väärän polun Korpikodinkadun päästä. Ajelin jotain polkua ja tulin Rantakankareenkadulle. Jatkoin kadun päähän josta löysin autojen kääntymispaikan josta sitten menin metsään.
Polku kulki 3,9ha:n luonnonsuojelualueen läpi. Tai joku suojelumetsä se oli. Luin kyllä sen kyltin jossa oli jotain puhuttu siitä metsästä. Mutta kun ei pyörällä ajoa kielletty niin sinne siis. En muista poikkesinko polulta vai menikö se polku oikeasti isolle kalliolle josta oli ihan hyvät näkymät järvelle. Rehellisesti sanottuna ajamaan tuola kalliolla ei pystynyt. Siispä pyörä olalle ja kävelemään.
Tulin taas polulle jota jatkoin vähän matkaan kunnes tulin paikkaa josta otin jo kuvan:
Muita kuvia:
(Kuvat puhelimella otettu.)
Polun pohja oli todella vaihtelevaa. Välissä oli hirveä kivikko josta joutu kantamaan pyörän. Välissä taas pohja oli todella hyvä ajaa. Loppupäässä polkua ajattelin että kyllä tämä varmaan alkaa jo paranemaan kun tullaan Messilän leirintäalueelle. No toisin kävi:
Lähdin tietä myöten takaisin Lahteen päin kunnes huomasin metsään menevän polun. No ei tarvinut monesti kysyä menenkö. Ajelin polkua pitkin ja sitten se tuli ratsastusreitille. Ei haitannut kun ei heppoja tullut vastaan. Hienoja polkuja löysin tuoltakin ja ajelin polkuja pitkin Salpausselän hyppyrimäkien tykö. Hieman ennen mäkiä huomasin että takalokarin kiinnitysruuvi oli irtoamaisillaan ja lokari hankas rengasta vasten. Pysähdyin, arvion mitä joutuisi tekemään ja jouduinkin tekemään. Pyöräytin pyörän ympäri, takakiekko irti, toinen kiinnitysruuvi irti (oli onneksi löysällä) ja kiristin tätä ensimmäistä ruuvia. Sitten toinenkin kiinni ja äkkiä suorinta tietä kämpille.
Järjestelin tässä kämppäni uuteen järjestykseen ja nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan pyörille jonkinnäköistä pystysäilytystelinettä. Luultavasti lankusta teen sen rungon.
Halusin käydä jotain uutta reittiä ajamassa, siksi kävin ajamassa jo keväällä suunnittelemani, mutta toteuttamattoman, rantapolun. Rantapolusta kuulin Vastatuuleen-blogista. En vain keväällä Merida-innostuksen takia kerennyt ajamaan tuota. Linkki lähtöpaikkaan.
Tästä asunnoltani tuli melkein 7km tuohon paikkaan josta metsään mennään. Itse menin sen verran metsään että valitsin tuolta väärän polun Korpikodinkadun päästä. Ajelin jotain polkua ja tulin Rantakankareenkadulle. Jatkoin kadun päähän josta löysin autojen kääntymispaikan josta sitten menin metsään.
Polku kulki 3,9ha:n luonnonsuojelualueen läpi. Tai joku suojelumetsä se oli. Luin kyllä sen kyltin jossa oli jotain puhuttu siitä metsästä. Mutta kun ei pyörällä ajoa kielletty niin sinne siis. En muista poikkesinko polulta vai menikö se polku oikeasti isolle kalliolle josta oli ihan hyvät näkymät järvelle. Rehellisesti sanottuna ajamaan tuola kalliolla ei pystynyt. Siispä pyörä olalle ja kävelemään.
Tulin taas polulle jota jatkoin vähän matkaan kunnes tulin paikkaa josta otin jo kuvan:
 |
Muita kuvia:
 |
 |
(Kuvat puhelimella otettu.)
Polun pohja oli todella vaihtelevaa. Välissä oli hirveä kivikko josta joutu kantamaan pyörän. Välissä taas pohja oli todella hyvä ajaa. Loppupäässä polkua ajattelin että kyllä tämä varmaan alkaa jo paranemaan kun tullaan Messilän leirintäalueelle. No toisin kävi:
 |
Lähdin tietä myöten takaisin Lahteen päin kunnes huomasin metsään menevän polun. No ei tarvinut monesti kysyä menenkö. Ajelin polkua pitkin ja sitten se tuli ratsastusreitille. Ei haitannut kun ei heppoja tullut vastaan. Hienoja polkuja löysin tuoltakin ja ajelin polkuja pitkin Salpausselän hyppyrimäkien tykö. Hieman ennen mäkiä huomasin että takalokarin kiinnitysruuvi oli irtoamaisillaan ja lokari hankas rengasta vasten. Pysähdyin, arvion mitä joutuisi tekemään ja jouduinkin tekemään. Pyöräytin pyörän ympäri, takakiekko irti, toinen kiinnitysruuvi irti (oli onneksi löysällä) ja kiristin tätä ensimmäistä ruuvia. Sitten toinenkin kiinni ja äkkiä suorinta tietä kämpille.
Järjestelin tässä kämppäni uuteen järjestykseen ja nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan pyörille jonkinnäköistä pystysäilytystelinettä. Luultavasti lankusta teen sen rungon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)