Lauantai-aamuna suunnistin kohti kärkkäistä, jonne tuli nivalasta Savenmaan auto. Heillä oli mukana vain nojapyöriä. Malleina oli kolmipyöräinen ja kaksipyöröisiä oli yksi alaohjauksella, yksi yläohjauksella ja kilpamalli yläohjauksella sekä 200€:n puolinojapyörä. Testasin kaikkia paitsi viimeksi mainittua.
Aloitin testaamisen kolmipyöräisellä, jossa eturenkaat kääntyivät. Pyörä oli vakaa ja todella mukava ajaa. Ylitin reunakivetyksiä ja ne ylittyivät pehmeästi. Ylityksissä pyörä ravisti kivasti luoden hyvän fiiliksen. Kokeilin ajaa kovaakin ja pyörä piti hyvin kurssinsa. Pikaisella testillä huomasin joitain pieniä suunnitteluvirheitä, esim etuvaihtajan vaijeri hankasi terävää kulmaa vasten. Kolmipyöräisenä pyörä ei voi olla erikoisen ketterä mutta tämä tuntui kääntyvän varsin kivasti. Kääntösäde riippuu tehdasasetuksilla jonkinverran polkijan reisien paksuudesta, sillä ääriasentoon kääntäessä ohjaustangot ottivat ikävästi reisiin. Hintaa pyörällä olisi reilun pari tonnia, joka on mielestäni muutaman satasen liikaa pyörän osiin ja työn laatuun nähden. Näin jälkikäteen aloin miettimään miten pahasti vaatteet sotkeutuvat, jos ajan märällä tiellä ja käännän. Noh, eipä tuota tarvi vielä murehtia...
Seuraavaksi testasin ajaohjauksella olevaa 1626-mallia, eli pyörää, jonka eturengas on 16" ja takarengas 26. Renkaiden koosta en ole varma, silmämääräisesti arvioiden koot näyttivät mainituilta. Liikkeellelähtö oli tosi vaikeaa ja kun viime aikoina en ole juurikaan ajellut, tasapaino tuotti suurimman ongelman. Liikkeellepääsyn jälkeen meni pari minuuttia tottuen uuteen asentoon ja hakien tasapainoa. Tässä pyörässä näytti työn laatu ihan hyvältä mutta sama etuvaihtajan vaijerin moka oli tässäkin. Itseasiassa se oli kaikissa malleissa. Tällä pyörällä ajaminen oli aika jännittävää korkeuden ja lyhyen akselivälin takia. Hintaa oli jotain 1800€.
Kolmanneksi kokeilin pikaisesti savenmaan omistajan pyörää joka olu muutaman vuoden ajettu pyörä. Vanhuuden ja huonon hoidon tunsi ja näki. Jarrut olivat raskaat käsitellä ja löysää liikettä oli paljon, vaihteet toimivat suurinpiirtein ja ketjut olivat ruosteessa. Tämäkin oli alaohjauksella. En oikein tykännyt ko. pyörästä, joten vein sen äkkiä takaisin.
Neljäs pyörä oli niinsanottu kilpamalli 2626 eli edessä ja takana oli 26" renkaat ja yläohjauksella. Ison eturenkaan tunsi ajoasennossa. Akseliväli oli hieman pidempi kuin alaohjauspyörässä ja ajoasento oli lähes vaakataso. Tasapainon löytäminen oli hankalaa ja ajaminen huteraa. Kyseisellä pyörällä pääsisi varmasi kovaa jos vaan osaisi ajaa. Hintaa oli 1500€ koska kyseinen oli jo vanhaa mallia kait.
Viimeisenä ajoin yläohjauksella olevaa 1626. Sen tiedän sanoa, että yläohjaus on huonompi kuin alaohjaus. Komentosilta tuntuu ahtaalta ja ahistavalta kun tanko on rinnan päällä ja käsien asento on aika ikävä.
Myyjän mukaan heidän myydyin malli on kolmirenkainen ja ymmärrän sen tämän testin perusteella. Ajaminen on vakaata ja mukavaa eikä tarvitse pelätä kaatumista. Jos ihmisen pitäisi kokeilla jotai erikoista, niin se olisi nojakilla ajaminen. Kokemuksena tämö oli hyvä ja silmiä avartava. Kokemus oli palata nopsan satulalle ja lähteä sillä polkemaan. Tuntui, että sitä seuraa maailmaa korkealta eikä kulje mihinkään. Jos kyseisestä valikoimasta valitsisin pyörän, todennäköisesti ottaisin kolmipyörän tai kaksipyöräisen alaohjauksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti