Jos ei jaksa lukea tämän enempää, otsikko kertoo kaiken oleellisen. Tästä eteenpäin lopun kirjoutusta kertoo parista kuluneesta kuukaudesta.
Lokakuussa juoksu kulki hyvin ja lenkillä tuli käytyä aamuisin ennen töitä tai töiden jälkeen. Firman salikin otettiin käyttöön, olen käynyt siellä nyt ehkä kuusi kertaa. Edellisessä toimipisteessä ilmanvaihto ei toiminut salilla, ja sitä pystyi käyttämään yksi kerrallaan. Muuten siitä tuli hapeton, kuuma sauna. Nyt uudessa toimistossa ilmastointi kyllä puhisee, mutta ei pahemmin jäähdytä ilmaa eikä oikein tuo uuttakaan. Sali muuttuu saunaksi. kun siellä on 4-6 henkeä rehkimässä tai kun joku on yksin ja käyttää ilmastointia puoliteholla.
Kohtalaisen hyviä puntteja olen saanut tehdä, tosin ekalla kerralla vatsapenkissä loukkasin selkäni. Huomasin, että selkäni menee liikaa kaarelle eli alaselkä ei ole oikein tuettuna alustaa vasten. Tämä varmaan sitten johtuu jalkojen asennosta ja lantion jäykkyydestä. No, normaalia istumaannousuliikettä voin tehdä kotonakin, keskityn salilla liikkeisiin, joita ei kotona pysty tekemään. Selkälihasliike on kyllä must, kotona lattialla sätkyily ei oikein tunnu tarpeeksi tehokkaalta.
Edellisen postauksen jälkeen aloin kulkemaan pari kertaa viikossa uimassa. Lokakuun lopussa huomasin, että lähihallimme ilmoitti, että 50 kerran kortteja myydään kuun loppuun saakka. Laskeskelin, että tulee halvemmaksi ostaa se ja pakkouida, kuin ostaa kertalippuja. Käsittääkseni ko uimahalli ei enää myy edes kymmenen kerran lippuja. Mulla taitaa olla tällä hetkellä 39 uintia jäljellä ja dead line on huhtikuun lopussa.
Parin kuukauden uintitauko oli iso virhe. Olisi pitänyt väkisin yrittää käydä uimassa. Viimeisin uinti ulkona oli epämäääräistä pulikointia Pärnussa. Tekniikka katosi ihan kokonaan tauon aikana. Muutamalla uintikerralla sain kuitenkin vähän palauteltua mieleen miten sitä taas uitiinkaan. Ja olen ihan härskisti alkannut katsomaan, minkälaisia uintitreenejä vieresellä radalla tehdään. Sieltä saa välillä ihan hyviä vinkkejä, joita voi sitten apinoida.
Ostin myös XXL:stä "lättärit" eli semmonen kädessä pidettävä räpylä. Tosin tämä mun on Speedon hanskamallin neopreenilättäri kun oikeat uimarit käyttävät kovamuovilättäreitä. Kovamuovisia saa useassa eri koossa, jolloin niillä on erilainen käyttötarkoitus. Mä joudun pitämään kättä vähän nyrkissä jos haluan lättärin vastustavan vähemmän. Lättäreillä kauhominen on kyllä jännää. Muutama altaanväli niillä ja sitten ilman, niin jopa tuntuu että sitä ui kovaa. Lättäreillä olen myös oppinut tuntemaan veden käsivedossa.
Olen yrittänyt korjata vetoliikettä taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Ennen kauhoin aikalailla suorilla käsillä ja rinnan alla käsi teki hassua sivuttaisliikettä. Nyt olen yrittänyt kyynerpäällä ohjata vedon liikettä ja tuoda kämmenen varsin suoralla liikkellä pään edestä rinnan alle. Välillä tuntuukin, että tämä onnistuu hyvin, ja välillä veto menee väärin.
Uintiasentoa olen yrittänyt korjata lankuttamalla ja muilla vastaavilla liikkeillä. Tunnen uidessa, että lantio vaan painuu syvälle. Tähän tosin vaikuttaa monesti päivän aikana syöty ruoka. Pulla esimerkiksi aiheuttaa happamia röyhtäyksiä uidessa ja painaa suolistossa. Kana ja riisi taas tuntuu keventävän.
Hengitystekniikkakin on mennyt remonttiin. Joinakin uintikertoina idiksenä on uida samalla hengitystekniikalla ja keskittyä käsivetoihin. Toisella kertaa saatan hengitellä joka neljännellä vedolla, jolloin saan yhden vetoparin uitua ilman hengitysliikettä. Sekin on tuntunut auttavan käsivedon oppimiseen. Pidempää matkaa uidessa olen vaihdellut hengitystekniikkaa tilanteen mukaan. Palautuksen jälkeen olen uinut joka neljännen rytmillä, sitten vaihtanut joka kolmanteen (jota käyttäen uin viime kesänä kaikki triathlonit). Hengitystekniikkakikkailuunkin on vaikuttanut viereisen radan uimarit. Kerran tein vaan sen havainnon, että uidakseen kovaa ei pidä turhaa kääntyä hengittelemään. Ja taas välillä uivat perusvauhdillakin altaan päähän hengittämättä. Itse olen päässyt vain 20m hengittämättä.
Uinnin ja juoksun kanssa meni hyvin marraskuun loppuun saakka. 30.11 kävin tekee hyvän salitreenin ja ajelin kotiin. Yöllä sitten heräsin ihan kauheeseen hikoiluun ja aamulla oli ihan kauhee olo. Kuumettahan sitä sitten oli. Jäin kotiin etäilemään. Keskiviikkona 2.12 alkoi sitten kurkkukipu. Kuume kesti vain sen pari päivää, mutta kurkkukipu reilun viikon ja sitten se muuttui yskäksi. Kävin yskäsairaana uimassa 7.12 vain 500m. Tämä tuntui auttavan paranemisessa (huuhteliko kloorivesi poskiontelot yms?) ja 11.12 pystyin jo uimaan sen perusmatkan eli 1750m. Yleensä uintimäärät on vaihdellu 1500m ja 2500m välillä.
Ai niin, sijoitinhan minä ensi kesän kilpuriin, eli ostin triathlonpyörän Feltin B14. Budjettimalli, mutta kyllä se tällä painolla riittää. Ensin itsestä pois turhat ja sitten vasta pyörästä. Tämä niin pitkään jatkunut tavoite...
Kiitokset Vantaan Bike Planetille hyvistä kaupoista. Vuodenvaihteen jälkeen pitää alkaa varustamaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti