Jouluna sain lahjaksi uusia urheilualusvaatteita ja kiinnostavimpana Huubin pullarin. (Huubtri.fi on suomalaisen triathlonistin yritys, joka maahantuo Huubin varusteita. Olen omistajapariskunnan tavannut kerran ja ovat kyllä todella mukavia. Ko kauppaa tulen käyttämään jatkossakin.) Pullarin kanssa uiminen antaa aikaa ajatella käsien käyttöä. Minulla on ongelmana, että asento painuu jos kovin yritän keskittyä käsiin. Pullarilla ei tule uppoamisefectiä eikä tarvi pelätä että hyytyisi. Olen vähän kellotellut, että 25m:n altaassa 50m uin 10s nopeammin pullarilla kuin ilman. Käännöstä en osaa oikein, ja mun tapa kääntyä on nopeampaa ilman pullaria. Pullarin ja lättäreiden kanssa uin n.20s nopeampaa 50m kuin ilman varusteita.
Olen hyvin vaihtelevasti onnistunut uinnissa. Välilä 1500m on tiukassa, välillä se menee helposti, mutta 2000m on liikaa. Eilen 16.2 olin etänä, ja olin ajatellut meneväni uimaan. En ollut syönyt mitään viljatuotteita (kuskusia lukuunottamatta) ja altaassa tuntui todella hyvältä. Eka 550m uin ilman pullaria ja homma tuntui ihan hyvältä. Tavallisesti uin ekan 500m sadan metrin pätkissä, mutta nyt rykäisin yhtä soittoa. Sitten jatkoin pullarin kanssa uimista 500m pätkissä. Lopulta kuin 3000m, kunnes olin tekemässä lähtöä, mutta ajattelin vielä kokeilla. 300m sain uitua kunnes kainoloihin tulleet hiertymät alkoivat tuntua niin pahalta, että piti lopettaa.
Helmikuussa olen pari kertaa käynyt pyöräilemässä. Ekalla kertaa satoi räntää/vettä ja oli märkää. Toisella kertaa (14.2) satoi kosteaa lunta ja pyöräteillä oli vajaa 10cm todella raskasta lunta. Kyllä huomaa, että en ole joka päivä pyörän päällä. Kädet on aika loppu, kun en ole tottunut nojaamaan niihin. Toivon, että tässä pääsisi kohta polkee työmatkaa ihan oikeasti, kun kehä 1 menee isoon remonttiin juuri siltä pätkältä, jota käytän, eikä oikein järkevää kiertotietä ole.
Juoksua on tullut kerran viikkoon, yleensä joku pidempi lenkki. Tammikuussa olin lenkillä ja matkalle osui 2km pätkä tosi liukasta tietä. Jotenkin paskoin polveni, ja se on ajoittain pari-kolme päivää kipeä. Viime lenkin jälkeen se oli taas pari päivää todella kipeä ja sit kipu vaan katosi. Saapa nähdä, miten käy seuraavan lenkin jälkeen.
ruoka
Ruokavaliota olen nyt vähän muuttanut. Olen vähentänyt leivän käyttöä, vaikkakin sitä tulee päivittäin syötyä. Puuroa en syö enää joka aamu, koska olen alkanut epäillä kaurapuuroa yhdeksi lihottajaksi. En minä sitä syönyt entisaikaan, vaan vasta opiskeluaikoina, vuodesta 2008, olen puuroa keitellyt. Edelleenkin kisa-aamuina taidan vetää puuroa, sen hyvin siitä saa energiaa. Töihin koitan vielä omia eväitä, koska niitä ei tule tehtyä liikaa. Ravintolassa tulee otettua ihan liikaa ruokaa + jälkkäri. Olen vaan niin perso ruualle. Kasviksia olen yrittänyt lisätä, sekä opetella ajattelemaan ruokaa vähän eri tavalla kuin ennen. Eli lyhykäisyydessä: yritän vähentää hiilareita ja korvata niitä proteiinilla.Mun mielestä yksi tosi hyvä aamupala on banaaniletut. Maailman yksinkertaisempia ruokia, joka täyttää hyvin ja samalla hoitaa makeannälän. Uskokaa tai älkää, mut varsinkin etäpäivinä saatan sortua erinäkösiin makeisiin herkkuihin, mehuihin yms, mutta banaaniletut ovat onnistuneet vähän poistamaan makeannälkää.
Valmistusohje: kuori banaani sauvasekottimen astiaan ja riko pari kananmunaa sekaan. Aja sauvasekottimella banaani mössöksi ja pyörittele munat sekaisin. Lisää n. puoli desiä mantelijauhoja, sekoita ja ala paistelemaan pannulla keskiteholla voissa tai öljyssä. Kerran kokeilin paistamista keraamisella pannulla ilman rasvaa ja silloin lettu poltti pannun pilalle. Nykyisin käytän valurautapannua. Nautiskele letut turkkilaisen jogurtin, hunajan ja kookosrasvan kanssa.
Feltiä en ole ehtinyt varustella eikä oikein ole ollut rahaakaan, kun auto on vienyt sitä niin paljon + muut alkuvuodelle osuneet laskut. Jospa tässä maalis-huhtikuun aikana olisi vara laitella.
Yksi uusi varustehankintakin mulla on, tai lahjajan se oli. Kerron siitä tuonnenpana omassa jutussaan, on se sen verran hieno laite.
ps. tätä kirjoittaessa mun pitäisi olla juoksemassa, mutta nyt vaan tuntui siltä, että on aika jäädä kotiin. Käydään huomenna kahta kauheammin salilla ja lenkillä.
pps. Liityin IBD Cycling -seuraan, jota ystäväni Teemu Ramstedt vetää. Voit lukea seurasta lisää osoitteesta ibdcycling.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti