Lumen aurausta

Joulun aika meni kivasti kahdessa paikassa. Jouluaaton olin kotosalla vanhempien tykönä, joulupäivänä reissasin hieman sairaana takaisin Lahteen ja tyttöystävän tykö. Keskiviikkona 28.12 otettiin kurssi kohti Helsinki-Vantaata ja lennettiin kanarialle 12 päiväksi. Reissu meni kivasti, ei siellä nyt niin mitään erikoista sattunu että tänne jaksaisin kirjoittaa. Ei tapahtunut ainakaan mitään aiheeseen liittyvää. Tammikuun 9 päivä hypättii Las Palmasin kentällä koneeseen ja lennettiin takaisin Suomeen. Matka-aikaa koneen lähdöstä kotiin saapumiseen oli 12 tuntia. Siihen vielä lisäksi jo 12 tuntia hereillä, kun iltalento oli. Tiistaina oli raskasta.

Reissusta palatessa tuntui, että olisi ollut reissussa kuukauden. Lähtiessä ei ollut lunta ollenkaa ja palattuamme sitä sitten olikin ihan kiitettävästi. Tässä mitä nyt olen muutamana päivänä liikkunut pyörällä, olen tullut siihen johtopäätökseen, että pyöräteitä aurataan viime vuotista huonommin ja väärillä laitteilla. Alla muutama pointtini:

• Kevyenliikenteenväylien risteykset ovat huonosti aurattu ja niihin on jätetty järjestäen kiilat. Samoin monia suojateitä ei ole aurattu.
• Risteyksissä metsien puolelle ei voida kasata lunta tarpeeksi korkeisiin kasoihin, koska koneilla ei pysty nostamaan niin ylös.
• Jotkut tienpätkät ovat sitä rasittavaa aaltoilevaa, kovaa lunta, jonka päällä on varsin kiva polkea pyörällä. 
• Paikoin on lunta niin paljon, että traktorin toisen puolen renkaat kulkevat poissa klv:ltä. Tarkoitan paikkoja, joissa klv on korotettu ajoväylästä n.10 cm.
• Klv:t aurataan ensin ja sitten ajoväylät, josta lumi aurataan klv:iden päälle.
• Koulujen edustoilla muistetaan opettajien ja muun henkilökunnan autoruudut nuolla vimosen päälle, pyörätelineitä saakin etsiä miinaharavan kanssa.

Yllä olleista päätelmistä päättelisin, että normaali maataloustraktori etunostolaitteissa olevalla alueauralla ei ole hyvä kaupunkiolosuhteisiin. Ne ovat liian kankeita ja leveitä klv:ille, jotka ovat jotain 2-2,5m leveitä ja, jotka kapenevat talvella 1-1,5m leveiksi. Etunostolaitteella auraa ei voi nostaa kuin n.70 cm, jolloin lunta ei saa kasoihin. Okei, voihan traktorissa käyttää alueauraa etukuormaajassa, mutta se ei ole kovin suosittua. Maatalousrenkaat jättävät pehmeän pinnan ja tärisevän pinnan, jota on raskas polkea ja se täryyttää paljon.

Mielestäni kaupungissa pitäis aurauskalustona klv:illä käyttää eri kokoisia pyöräkuormaajia. Ja palarenkaat ovat ehdottomat. Pyöräkuormaajat, isotkin, ovat notkeita, varsinkin risteysalueilla. Kun aura ei kierrä kaukaa, sen kanssa on helpompi aurata risteykset ja tulee helpommin siistimpää jälkeä.

Moni varmaan ihmettelee, miten kaupungissa asuva tämmöistä puhuu. Olen aurannut jonkinverran traktorilla käyttäen etukuormaajaa. Sillä on kaarevat paikat hankala aurata, koska kauha tekee aika paljon sivuttaisliikettä.

Tällä kertaa tämmöinen päivitys, katsotaan mitä ensikerralla tuumaillaan.

Kuvat ovat seuraavista lähteistä: http://www.toimisait.com ja http://www.sakka.fi/.