maanantai 15. lokakuuta 2012

Intti osa 4: Juna on jo kotia päin

Ompas kuukausi mennyt nopeasti. Inttiuran puoliväli saavutettiin aikoja sitten. Juna kolkuttelee kovasti kotia kohti. Täytyy sanoa, että olen tuntenut itseni henkisesti pirteämmäksi kuin esim viime syksynä. Ei oo havaittavissa mitään syysväsymystä jne.

Mitä tässä on edellisestä kerrasta tapahtunut? Meillä oli parin viikon mittainen trukkikurssi josta sitten saimma trukin ajoluvan lompakkoon. Samassa piti tulla etu nukkua joka yö vähintään 6 tuntia, myös metsässä, mutta näitä etuja saamma vielä odottaa. Trukkikurssilla ajelimme LM tracin pientä runko-ohjattavaa trukkia ja Kingloadin Terberg-kolmipyöräistä trukkia. Molempiin trukkeihin tuli tietynlainen viha-rakkaus-suhde. "Lämäri" on mukavan tilava ja siin on hyvä näkyvyys työsuuntaan, Terbergissä ketteryys ja kuorman käsiteltävyys on mahtavaa.

Anyway, koulutus jatkui eteenpäin ja trukkikurssin päätyttyä meillä oli paluu tavalliseen arkeen muun yksikön mukaan. Heti ens alkuun liikuntakoulutuksessa menimme esteradalle treenaamaan. Treenaamisen jälkeen kellotettiin jokaiselle aika. Olin 9. paras. Parista esteestä otin pummit, ei riittänyt mielenkiinto vaivautua pahemmin tuhlaamaan aikaa. Ns. roomalaisessa pöydässä iskin kylkiluuni sen verran ihanasti, että yksi on vieläkin kipeä.

Samaisella viikolla meillä oli 3 vuorokauden harjoitus metsässä. Harjoituksen pääpaino oli ryhmän taistelu ja puolustus vihollisuhan alla. Samalla käsiteltiin pikkusen tavaraa trukilla. Meidän ryhmänjohtaja eväs meiltä kahdelta trukkikuskilta oikeuden nukkua lain vaatimaa yötä, koska meidän vahvuus oli liian pieni, että oltais voitu pyörittää kohtuullisella kuormituksella vartiovuoroja. Harjoituksessa aukkilaiset tiedusteli ja hyökkäili. Joukkueemme nappasi ensimmäisenä yönä neljä tiedustelijaa. Taistelut sujuivat kohtalaisen hyvin, vaikken kovinkaan moneen päässyt osallistumaan.

Toisen päivän lopuksi sain tehdä vuorolistat seuraavalle yölle ja päivälle. Tein listan omasta mielestäni hyvin ja se kelpasi ryhmänjohtajalle. Järkkäsin itselle 4 tunnin tauon iltaan klo 21-01. Tietysti onni puuttui peliin ja porukalla kesti kauan hoitaa tavaran nouto illalla, jolloin vartiovuoroni venyi kahdella tunnilla. Lisäksi jouduin hakemaan iltapalaa kun kukaan muu ei sitä hakenut ja reissussa meni tunti. Tulin iltapalan kaa teltalle ja sain nukuttua puolisen tuntia ennen seuraavaa vuoroa.

Iltapalan hakureissulla näin näkyjä. Kattelin pyöräilessä, että tuossahan on laskuvarjotiedustelijoita. Osoittelin niitä aseilla ja käskin luovuttaa aseet ja pysähtyä. Kuitenkin toinen niistä siirtyi hiljalleeen taaksepäin. Käskin sitten heitä uudemman kerran ja kun ei käskyä toteltu, ajattelin mennä lähemmäs toista tiedustelijaa ja napata sen. Kun menin lähelle, huomasin että se liikkui jotenkin oudosti poispäin. Otin askeleita taaksepäin ja sanoin, että jos mua ei totella, laitan valot päälle ja katsotaan ketä olette. Laitoin valot ja siinähän seisoi pari metrin mittaista koivua.

Kolmantena päivänä alkoi jo kovasti kotiin lähtö polttelee puolenpäivän aikoihin. Vaan tietenkin taas meihin hyökättiin. Ja jouduin vahvistusporukkaan, jotka lähtivät jahtaamaan Pasia. Heitimme tunnin tetsauksen runsaalla juoksemisella jne. kunnes lopulta pääsimme lähelle Pasin paikkaa, mutta ei sitä näkyny. Odottelimme vartin verran ja poistuimme. Tämän jälkeen vielä siirsimme leiriä pari kilometriä ja parin tuntia siitä söimme ja lähdimme polkemaan kovaa vauhtia kohti kassua.

Harjoitus oli aika mitään sanomaton taisteluteknisesti. En ainakaan kokenut kehittyväni ollenkaan. Ainoa missä tunsin kehittyneeni, oli poteron kaivaminen. Kaivoin nimittäin ensimmäisen poteron alusta loppuun. Trukkiakaan en saanut ajaa kuin 2 minuuttia kun siirsin sen ilmasuojaan ja naamioin. Täytyy todeta, että pari yötä alle 4 tunnin unilla ei toistaiseksi tuntunut pahalta, kun olimme kokoajan ulkona kylmässä. Mutta kasarmilla alkoi jo puolen tunnin jälkeen silmät painumaan kasaan.

Tällä viikolla on koulutushaarakoe, jonka läpäisystä palkitaan kuntoisuuslomalla ja hihamerkillä. Toivottavasti menee hyvin.

ps. Tänään kävin veksissä näyttää kylkiluuta. Ilmeisesti siellä on joku rusto ottanu osumaa ja sain lääkekuurin, enkä hoksinut pyytää huomista vapaaksi, joutuu sit huomenna juoksee coopperin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti