Marraskuu ja sen naurukohtaukset

Marraskuussa tuli kilometrejä kasaan kivasti 144 kappaletta. Sehän on hieman yli puolet lokakuun kilometreistä. Eipä siinä, vielä olisi tavoitteen huomenna lauantaina pyyhkäistä vähintään 22km. Se tietäisi tämän vuoden kilometreiksi 3200km, johon olen enemmän kuin tyytyväinen, vaikkakin tuo summa olisi saanut tulla esim syyskuussa. Jos syyskuu ei olisi ollut niin sateinen, olisin varmaan nyt rikkonut 3500km tälle vuodelle. Huomisen jälkeen voisin huoltaa pyörän hyvin, pestä osat, laittaa kuluneen kumin taakse, hommata viihdyttäviä leffoja ja polkea trainerillä. Tästä on hyvä aloittaa ensi kauden suunnittelut.

Lenkkarit, jotka ostin hiljattaen ovat olleet hyvät. Juokseminen maistuu taas suklaakakulta eikä pettuleivältä. Ehkä juoksutuntumaa voisi parantaa ylimääräisillä pohjallisilla, koska nuissa kengissä pohjat ovat hieman kovat ja jäykät maastokäytön takia. Soratiellä ja ulkoilureiteillä on kiva juosta, kuten myös pururadoilla. Ylämäet menevät tehokkaasti ylös kun ei tule lipsumisia ja pitoa löytyy. Asfaltilla taasen "maasturin" ominaisuudet eivät ole parhaimmat karkean kuvioinnin ja jäykkyyden takia. "Rengasmelu" on aika kova ja pikkupakkasella pito on asfaltilla kadoksissa. Silloin ei voi odottaa äkkipysähtymistä esim, suojatielle muutoin kuin juoksemalla auton kylkeen. Suojateiden maalaukset ovat petollisia autoille kuin myös maastolenkkareille. Pari kertaa on meinannut nilkat osoittaa kuuta kohti kun on tullut sopivasti suojatielle. Mutta kaikinpuolin hyvät kengät ja tulevat toimimaan (luultavasti) hyvin lumella (mikäli sitä saadaan tänä vuonna).

Eilen uutisoitiin suomalaisen polkupyöräilyn ja työpaikkojen kannalta ihan kiva uutinen Ilta-sanomissa: Kauhavalaisyhtiö Lillbacka Powerco alkaa valmistaa 8 000 euron polkupyöriä. Uusi fillari on FINNPOWER-merkkinen ja näitä aletaan valmistaa Härmässä. Pyöriä on kolme eri mallia jotka ovat tarkoittu ilmeisesti eri käyttötarkoituksiin. Fillarifoorumilla käydään kovaa keskustelua, "kehumista" ja pohdintaa aiheesta. Nähtyäni kuvan fillareista aloin nauramaan ja kauhistelemaan.

Ensikerran kun luin uutisen, ajattelin että on hieno homma mutta toisaalta, 0,00001% suomalaisista ostaisi ehkä noin kalliin pyörän, joten mitä todennäköisemmin näitä ei nähdä montaakaan Suomessa. Harmi sinänsä, olisi hienoa jos tehtäisiin järkeviä pyöriä suomalaiselta suomalaisille. Eniten minua ihmetyttää, että kuka helevetti on suunnitellut tuommoiset rungot. Taas on otettu pystymetsästä joku himoautoilija suunnittelijaksi. Onneksi nuo hirvitykset ovat mahdollisesti suunniteltu muualla kuin ensi vuoden design-pääkaupungeissa. Mä oon pyöritellyt kyllä mielessäni monenlaisia runkoja, jotka voisivat palvella minua mahdollisimman hyvin, olisivat edullisia valmistaa eikä materiaalia menisi paljoa. Mutta ei mun mieleen oo ollut koskaan tullut tuommoista "munamankelia". Talviliukkailla saattaa terveyskeskuksen tai andrologin odotushuoneessa olla jonoa ja tuskallisia ilmeitä. Toisekseen, ihmetyttää huima jousitus, myös tuossa "city"-versiossa. Kolmanneksi, osien hinnat suhteessa myyntihintaan tekee rungosta todella kalliin. Tälle pyörälle ei voi kuin nauraa. Tosin on monelle muullekkin alkuajan innovaatiolle aluksi naurettu ja niistä on tullut kovia menestyksiä.

Kylläpä sitä tuli taas turistua monesta asiasta. Jospa tähän loppuun vielä mainitsisi, että pikkuhiljaa alkaa hymyilyttämään edessä oleva matka, jota on jo heinakuusta asti odotettu.