sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Maantiekuumeen lievitystä

Lähdin pienelle chillauspyöräilylle ajatuksena käväistä parissa kaupassa katsomassa sandaaleja kesäksi. Mutta eipä niitä näkynyt missään. Ei ollut Sportiassa ja intersportissa minkäänlaisia.

Ajattelin että poikkean samalla sitten polkupyörähuollossa ja Bikeplanetissa katsomassa maantiepyöriä. No kumpikaan ei ollut auki sunnuntaina. Jatkoin sitten matkaa Launeen perhepuiston kautta Hennalaan ja sieltä Hyppyrimäkien juurelle.

Hyppyrimäkien tyköä menin metsään ajamaan polkuja. Muutaman sadan metrin jälkeen ajettuani kivistä polkua aloin hinkumaan täysjoustoa, tai ainakin parempaa haarukkaa, tuo kun ei oo mikää maata kaatava. Yhdessä mäessä sain kovat vauhdit ja katsoin sopivaksi vaihtaa purulta toiselle. Siinä välissä oli n. 60 cm:n nousu n.40 asteen kulmassa. Kovalla vauhdilla tulin siihen ajattelematta mitä voisi tapahtua. No hyvä etten ajatellut, koin elämäni ensimmäisen hypyn pyörälläni enkä kaatunut. Hypyllä oli mittaa varmaan 1,5 metriä mutta se tunne oli todella mahtava.

Oli mukava ajella kuivilla metsäpoluilla, tuonne täytyy mennä vielä uudestaan. Aamun säätelin etujarrua koska se piti hankaavaa ääntä ja maaston rankat jarrutukset olivat hyvää sisäänajoa.

Harmiksenne (onneksenne) kamera ei lähtenyt matkaan koska tarkoitus oli vain käydä kaupassa ja ajaa rantaan lukemaan kirjaa. No ehkä joku toinen kerta..

3 kommenttia:

  1. kas, oot bloginkin perustanut =) hauska lukea sun pyöräilujuttuja!

    -jenni

    VastaaPoista
  2. tämä on kolmas kerta kun yritän kommentoida sulle, tää netti on vähän änkyrä nyt =) mutta siis, tarkoituksena oli sanoa että kiva lukea täältä sun pyöräilujuttuja! mulla on mummopyörä :D

    VastaaPoista
  3. joo nuo kommentit menee näköjään mutkan kautta enneku tulevat tänne :)
    Joo piti perustaa että ei tarvi kaikille erikseen kertoa fiiliksiä ja mitä on tapahtunut :D
    Itekki oot näemmä perustanu, ja on tullu jonku verran luettua sunki blogia :)

    VastaaPoista